Poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisu
Yhteystiedot
Kortelahti Santeri
ArkkitehtiAsemakaavat
Raatikainen Mika
ArkkitehtiAsemakaavat, suunnittelutarveratkaisut, poikkeamisluvat
Poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisu
Rakennettaessa asemakaava-alueen ulkopuolelle, ranta-alueelle tai haja-asutusalueelle, saattaa rakennusluvan saamisen edellytyksenä olla kunnan myönteinen päätös suunnittelutarveratkaisusta tai poikkeamisluvasta. Poikkeamislupa tarvitaan asemakaava-alueella silloin, jos aiottu rakentaminen poikkeaa asemakaavassa annetuista kaavamääräyksistä. Rakennusjärjestyksen 26 §:n mukaan ”Koko Pirkkalan kunnan asemakaavoittamaton alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta lukuun ottamatta rantojen käytön osayleiskaavassa osoitettuja loma-asuntoalueita (RA, RA-s).” Tästä johtuen kannattaa käydä jo hankkeen alkuvaiheessa kunnan rakennusvalvonnassa tai maankäyttöosastolla selvittämässä mahdollisen suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamisluvan tarve.
Päätöksen saamisen kesto ja voimassaoloaika
Päätös suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamisen saamisesta kestää yleensä noin 2-3 kk. Poikkeamislupa ja suunnittelutarvepäätös on voimassa enintään 2 vuotta, jona aikana hankkeelle on haettava rakennuslupa. Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu ei itsessään oikeuta rakentamiseen vaan vasta rakennusluvan hakemiseen.
Perittävät maksut
- Kunnan myönteinen ratkaisu maksaa 900 euroa rakennuspaikkaa kohti ja pieni kohde (alle 50 krs-m2) maksaa 750 euroa. Kielteinen päätös 900 euroa.
- Hakemuksen peruuttaminen. Jos hakemus on ehditty valmistella, peritään hakemuksen käsittelykuluina 900 euroa.
- Viranomaisen toimesta tapahtuva kuuleminen (MRL 173 §) / kuultava 100 euroa
- Kuulutuksen laatiminen kuulutuskertaa kohti 200 euroa
Hakija maksaa lisäksi muut kuulutuksesta aiheutuneet kustannukset.
Suunnittelutarveratkaisuun ja poikkeamislupaan tarvittavat asiakirjat
- suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamislupaa hakee, ja se myönnetään sille, joka omistaa tai hallitsee tonttia tai rakennuspaikkaa. Selvityksenä omistus-/hallintaoikeudesta käytetään lainhuutotodistusta (ei kuitenkaan kolmea kuukautta vanhempaa) tai kauppakirjaa, vuokrasopimusta tai muuta vastaavaa asiakirjaa. Lupahakemukseen riittää asiakirjan jäljennös. Jos hakija ei yksin omista rakennuspaikkaa, on hakemukseen liitettävä valtakirja muilta omistajilta. Jos kiinteistön omistaa yritys, on hakemukseen liitettävä kaupparekisteriote.
- asemapiirros pdf-tiedostona. Mittakaava taajama-alueella 1:500 ja maaseutualueella 1:500 tai 1:1000. Asemapiirroksesta tulee selvitä kiinteistön rajat, rajamitat, pyykit sekä purettavien, olemassa olevien ja uusien rakennusten sijainti, niiden kerrosala ja kerrosluku, tieliittymät, jätevesien käsittely, kiinteistön ja naapuritilojen rekisterinumerot ja mahdolliset rasitteet.
- hakemuksen liitteiksi voi tapauskohtaisesti lisätä rakennuspiirustuksia, valokuvia tai muita liitteitä, jotka selventävät asiaa. Mikäli kyseessä on esimerkiksi varasto- tai pienteollisuusrakennuksen rakentaminen, on suositeltavaa liittää julkisivuluonnokset hakemukseen.
- selvitys naapurien kuulemisesta. Naapureita ovat viereisten tai vastapäätä olevien alueiden omistajat tai haltijat (myös maantien vastapäisten kiinteistöjen omistajat). Selvityksen voi tehdä tästä linkistä avautuvalle lomakkeelle: naapurienkuuleminen ja skannaamalla lomakkeen hakemuksen liitteeksi tai sähköisesti Lupapisteen kautta naapurienkuuleminen.
- mikäli rakentaminen edellyttää uutta liittymää maantielle tai liittymän käyttötarkoituksen muuttamista, tarvitaan liittymälupa ELY -keskukselta. Liittymälupa haetaan vasta myönteisen suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamispäätöksen jälkeen.
- Hakemuksessa on esitettävä arvio rakennushankkeen keskeisistä vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut.