Jakautuminen

Pirkkalan jako etelään ja pohjoiseen 

Teollinen kehitys 1860-luvulta alkaen kulki Pyhäjärven etelä- ja pohjoispuolilla eri suuntiin. Eteläinen puoli eli nykyinen Pirkkala pysyi maatalousvaltaisena toisin kuin pohjoinen puoli eli nykyinen Nokia, joka puolestaan jatkoi kasvua teollisuuskeskukseksi. Pyhäjärvi osaltaan hankaloitti asioiden hoitamista, sillä kirkko ja monet laitokset olivat järven pohjoispuolella kun taas kirkon kanslia ja pappila olivat eteläpuolella.

Vuonna 1917 pidettiin Sankilassa kokous, jossa käsiteltiin Pirkkalan seurakunnan jakamista kahtia. Tuomiokapituli suostui anomukseen ja seuraavana vuonna pidettiin seurakuntajaosta kaksi kirkonkokousta. Jaossa, jonka tuomiokapituli hyväksyi vuonna 1918, sovittiin uusien seurakuntien nimiksi Pirkkala ja Nokia. Valtioneuvosto vahvisti seurakuntajaon vuonna 1919. Nokialaiset kuitenkin vaativat päätöksen purkamista, mutta ainoastaan seurakuntien nimet muuttuivat. Seurakuntien itsenäinen toiminta alkoi vuonna 1921 nimillä Etelä- ja Pohjois-Pirkkala. Seurakunnan jako tarkoitti myös kunnan jakoa seurakunnan rajojen mukaisesti. Vastaava kunnallinen jako tapahtui vuoden 1922 alusta ja Pyhäjärven eteläisestä puolesta tuli Etelä-Pirkkalan kunta ja pohjoispuolesta Pohjois-Pirkkala kunta. Nimikiista jäi kuitenkin kytemään ja vuoden 1937 alusta kauppalaksi tullut Pohjois-Pirkkala anoi nimenmuutosta Pirkkalaksi, mutta valtioneuvosto määräsi nimeksi Nokian. Samalla Etelä-Pirkkalan nimi muutettiin Pirkkalaksi.

Uuden kunnan virasto ja valtuuston kokoustilat sijoittuivat Naistenmatkalla sijainneeseen Suupan talolle, jonka tontti oli siirtynyt kunnan omistukseen. Suupan tilan vanha päärakennus toimi hallinnollisena keskuksena aina vuoteen 1964 saakka, jolloin uusi kunnantalo valmistui. Kunnanvaltuuston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Hannes Palmroth. Keskeinen päätöksentekovalta oli kunnanhallitusta edeltäneellä kunnallislautakunnalla, jonka ensimmäinen puheenjohtaja oli Otto Manner. Kunnan ensimmäiset virkamiehet olivat yhdeksän kansakoulunopettajaa ja vuonna 1922 palkattu kätilö.

Etelä-Pirkkalan asukasluku oli pitäjän jakautuessa 1 737 henkeä ja Pohjois-Pirkkalan 11 895. Pohjois-Pirkkalan väkilukua nosti ns. esikaupunkialue, johon kuului Pispala, Hyhky, Kaarila, Rahola ja Villilä. Etelä-Pirkkalan kylistä eniten asukkaita oli Pirkkalankylässä, jossa asui 319 henkeä. Nykyisen Pirkkalan kuntaan kuuluva Ania kylä kuului kunnallishallinnossa Vesilahteen aina vuoden 1925 alkuun saakka. Pirkkalan seurakuntaan Ania oli liitetty jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Anian liittäminen lisäsi kunnan väkilukua 126 hengen verran.

(Teksti: Juha Jonkka 2014)