Pirkkala 1970-luvulla

Kuukauden kuva

Rajasalmen silta ja lentoasema muuttivat Pirkkalan pussinperästä liikenteen solmukohdaksi

Pirkkalassa 1970-luvun suurimmat mullistukset liittyivät liikenneyhteyksien parantamiseen. Rajasalmen silta paransi liikkuvuutta Nokian ja Vaasan suuntaan vuonna 1973. Tampere-Pirkkalan lentoasema ja -kenttä avautuivat liikenteelle vuonna 1979. Tampere-Pirkkalan avaamisen jälkeen Härmälän lentokenttä oli yleisilmailun käytössä vielä vuoteen 1982. Sekä Rajasalmen silta että lentokenttä edellyttivät muutoksia olemassa olevaan tieverkostoon, jonka vuoksi rakennettiin Rajaniemi-Lakalaiva-moottoritie. Vuonna 2006 otettiin käyttöön uusi moottoritie Kalkun ja Pirkkalan välillä. Uusi silta sovitettiin vanhan rinnalle siten, että sivusuunnasta katsottuna näkee vain yhden sillan. Sillan tukipaalut ulottuvat Pyhäjärven pohjaan jopa 30 metrin syvyyteen. Sillasta on näin ollen näkyvissä vedenpinnan yläpuolella vain noin kolmasosa.

Yhteiskunnalliset muutokset kiihdyttivät hyvinvointivaltion syntyä

Suomessa vallitsi 1970-luvulla niin sanottu Kekkosen aika ja YYA-sopimus eli ”sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta” Neuvostoliiton kanssa. Vuosikymmen oli monien yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Kansanterveyslaki mylläsi terveydenhuoltojärjestelmän, ja asteittainen siirtyminen kansakoulusta peruskoulujärjestelmään uudisti koululaisten oppipolun.

Merkittävä ilmiö oli runsas muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin ja suurten kaupunkien lähiöiden kasvu. Liikenneturvallisuus parani Suomessa huomattavasti 1970-luvun aikana.

Naisten lisääntynyt työssäkäynti kohensi perheiden tulotasoa ja mahdollisti edelleen lisääntyvän rahankäytön monenlaiseen vapaa-ajan viettoon, kuten urheiluharrastuksiin ja kulttuuritapahtumissa käyntiin.

Kulttuurissa uutta olivat esimerkiksi suomirock-musiikki ja rock-festivaalit, etelänmatkailun yleistyminen ja vihreä liike. 1970-luvun alkupuolella Suomessa oli vain kaksi televisiokanavaa, Veikkauksen Lotto aloitti toimintansa vuoden 1971 alussa

Suomi menestyi urheilukilpailuissa suurimpana tähtenään neljä olympiakultaa voittanut Lasse Virén.

Muodissa olivat farmari ja vakosametti sekä tuulipuvut.

Hallinto

Pirkkalan kunnan ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi 1950-luvulla valittu Ensio Lehtinen luotsasi kuntaa läpi 70-luvun. Vuodesta 1977 lähtien kunnanjohtaja ei lakimuutosten vuoksi voinut enää toimia kunnanhallituksen puheenjohtajana, jolloin ensimmäiseksi Pirkkalan kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Koivisto, joka hoiti tehtävää aina vuoteen 1993 saakka.

Pirkkalan kunnanhallituksen perustamien toimikuntien määrä oli 1970-luvulla kasvussa. Toimikuntia perustettiin kulloisenkin tarpeen mukaan; vuosikymmenen aikana kunnanhallitus perusti muun muassa nuorten työllistämistoimikunnan ja kunnanviraston vihkiäistoimikunnan.

Kunta aloitti 1970-luvulla myös kattavan vuokratalojen rakennustoiminnan. Ensimmäiset vuokratalot nousivat Kyöstille, ja vuonna 1973 kunta perusti Pirkkalan Asuntotuotanto Oy:n. Vuokratalojen lisäksi kunta alkoi 1970-luvulla hankkia myös kerros- ja liiketalojen osakkeita.

Suupanmäki 1970-luvulla.

Kunnan palvelut

Kansanterveyslain tultua voimaan vuonna 1972 kunnan terveyden- ja sairaanhoidon menot alkoivat luonnollisesti kasvaa. Kuntaan asetettiin terveyslautakunta, ja terveyskeskuksen toimipisteiksi järjestettiin muun muassa kunnanvirastotalo, Nuolialan koulu sekä Naistenmatkan ja Kirkonkylän terveystalot. Vuonna 1973 kuntaan perustettiin sairaanhoitajan ja laboratorionhoitajan virat. Toinen terveyskeskuslääkäri Pirkkalaan saatiin vuotta myöhemmin.

Viranhaltijoista 1970-luvun alkupuolella valtaosa työskenteli koululaitoksessa. Vuosikymmen oli voimakkaan väkiluvun kasvun aikaa, joka heijastui luonnollisesti myös oppilasmääriin.

Terveydenhuoltojärjestelmän lisäksi myös koululaitos oli murroksessa. Suomessa siirryttiin asteittain kansakoulusta peruskoulujärjestelmään. Pirkkalassa peruskoulun pulpetissa kului ensimmäinen kokonainen lukuvuosi vuosina 1969–1970.

Vuonna 1971 valtioneuvosto myönsi Pirkkalalle luvan perustaa lukio, joka aloittikin toimintansa saman vuoden syksyllä rehtori Risto Koiviston ohjauksessa.

Koulukeskus 1970-luvulla. Oikealla lukio.

Koululaismuotia 1970-luvulta.

Pirkkalan kirjastoa riivasi 1970-luvulla palauttamattomien kirjojen pulma. Vuonna 1977 kirjastolautakunta ehdotti ratkaisuksi sakotonta toukokuuta, jotta palauttamattomat kirjat saataisiin takaisin. Sakkorangaistus poistettiin lopulta kokeilumielessä loppuvuodeksi, ja mikäli tilanne myöhästyneiden kirjojen suhteen pahenisi, alettaisiin pirkkalalaisia lukijoita sakottaa uudelleen. Kokeilu oli kuitenkin ilmeisen onnistunut, sillä sakkorangaistus otettiin käyttöön seuraavan kerran vasta 2000-luvulla, kun Pirkkalan kirjastot liittyivät osaksi Pirkanmaan seudullista PIKI-kirjastoverkostoa.

Elinkeinoelämä

Suurin osa pirkkalalaisista sai elinkeinonsa teollisuudesta. Karjatalouden merkitys vähentyi vuosikymmenen aikana merkittävästi, ja esimerkiksi hevoset siirtyivät maataloudesta suurimmaksi osaksi ratsutilojen käyttöön. Vuonna 1978 vähintään viisi henkilöä työllistäviä teollisuusyrityksiä oli Pirkkalassa noin 20.

Vuosikymmenen aikana liike-elämä Pirkkalassa vilkastui, kun kuntakeskukseen avattiin runsaasti uusia liikkeitä. Tämä aiheutti sen, että vanhat kyläkaupat jouduttiin sulkemaan ja kunnassa kiertävät myymäläautot täyttivät syrjäseutujen kyläkauppojen jättämät aukot.

Suomessa erityisesti nuorten työllisyystilanne oli 1970-luvulla hankala, mutta Pirkkalan kunta ratkoi tilannetta työllistämällä nuoria kunnan virkistysalueiden kunnostus- ja metsänparannustöillä. Tämän lisäksi Pirkkalan kunnanvirastossa työskenteli monia nuoria valtion virastotyöntekijöinä. Näiden toimien ansiosta työttömyys oli Pirkkalassa alle valtakunnallisen keskiarvon.

Ruotsin kuningasparin vierailu Partolan kenkätehtaalla vuonna 1979.

Liikenne ja yhteydet

Pirkkalalle – ja siten koko Suomelle – 1970-luku oli merkittävää liikenneyhteyksien parantamisen aikaa. Päätös uuden lentokentän ja -aseman rakentamisesta Pirkkalaan syntyi vuonna 1969. Rakentaminen kuitenkin viivästyi, sillä valtiolla ei ollut varaa uuteen lentokenttään. Lopulta, Tampereen kaupungin avustuksella, kentän ensimmäisen vaiheen rakentaminen saatiin aloitettua vuonna 1977. Liikennöinti uudella Tampere-Pirkkalan lentoasemalla ja lentokentällä alkoi vuosikymmenen lähestyessä loppuaan ja avajaisia juhlittiin 1. lokakuuta 1979. Uuden lentokentän avautuminen merkitsi liikenneyhteyksien huomattavaa parantumista niin muualle Suomeen kuin ulkomaillekin.

Lentokentän rakennustyömaata 1970-luvulla.

Lentokentän lisäksi 1970-luvulla pirkkalalaisten liikkuvuutta paransi Rajasalmen sillan valmistuminen vuonna 1973. Silta mahdollisti esimerkiksi lyhyemmän matkan Pirkkalasta Nokialle ja Vaasan suuntaan.

Sekä Rajasalmen silta että lentokenttä edellyttivät muutoksia olemassa olevaan tieverkostoon, jonka vuoksi rakennettiin Rajaniemi-Lakalaiva-moottoritie. 1970-luvulla alkoi myös teiden kestopäällystämisen aika ja kaikki uudet kadut alettiin rakentaa kestopäällystettyinä. Tämän lisäksi kuntaan rakennettiin kevyen liikenteen väyliä; esimerkiksi Naistenmatkan alueelle saatiin vuonna 1972 jalankulku- ja pyöräteitä.

Rajasalmen sillan avajaisia vietettiin vuonna 1973.

Asutus

Pirkkalassa asusti 1970-luvulla noin 6650 asukasta, joista vuonna 1972 miehiä oli enemmän kuin naisia. Kolmen vuoden kuluessa tilanne kääntyi kuitenkin päälaelleen, ja syynä tälle oli naisten keskimääräisesti korkeampi elinikä.

Kunnan muuttovoitto 70-luvulla oli useita satoja. Suurimmillaan luku oli vuonna 1974, jolloin Pirkkalaan kotinsa perusti 440 henkilöä. Pirkkala oli jo 70-luvulla yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista!

Yksi syy muuttoliikkeelle oli paluumuutto Ruotsista takaisin Suomeen, kun uusi kotimaa ei ollutkaan vastannut suuria odotuksia. 1970-luvulla paluumuuttajia oli enemmän kuin lähtijöitä, mutta ei kauaa, sillä vuosikymmenen lopulla ulkomaat alkoivat taas houkuttaa pirkkalalaisia.

Vuosikymmenellä oli tyypillistä rakentaa tasakattoisia, matalia rakennuksia. Pirkkalassa vanhojen kylien nimiä katosi uusien tieltä, vaikka asutus alueilla jatkuikin. Poikkeuksena oli kartalta kokonaan kadonnut Sorkkalan kylä, josta suurin osa jäi uuden lentoaseman ja -kentän alle.

Vuosikymmenen kuluessa Pirkkalassa alettiin suunnitella yleiskaavaa. Ympäristöasiat liitettiin suunnitteluun mukaan, ja tavoitteena oli pienimittakaavainen ympäristö, jossa kerrostalojen maksimikorkeudeksi määritettiin kolme kerrosta.

Minnanpiha Turrissa.

Vähäjärven ruoppausta vuonna 1978.

Vapaa-aika

1970-luku oli Pirkkalassa urheilullista aikaa. Urheilupaikkojen rakentamista jatkettiin ja uutuutena kunta rakennutti valaistuja hiihto- ja kuntoratoja sekä luistinratojen yhteyteen jääkiekkokaukaloita. Pirkkalalaisen urheiluseura Pirkkalan Pirkkojen seuratoiminta lisääntyi.

Urheilun lisäksi pirkkalalaiset olivat 1970-luvulla innokkaita kehittämään osaamistaan kansalaisopiston kursseilla. Vuosina 1978–1979 Pirkkalan kansalaisopistossa opiskeli yli 1000 opiskelijaa.

Leveälahkeisella vuosikymmenellä kansalaisopistojen ainetarjonta monipuolistui ja tarjolla oli yhä enemmän käytännönläheisiä kursseja. Kansalaisopistojen opetusohjelmaan ilmestyi myös avoimen korkeakoulun opetusta – Pirkkalassa avoimen korkeakoulun opintoja oli mahdollista suorittaa vuodesta 1976 lähtien.

Pirkkalan kansalaisopiston nuorisotoimikunta oli tärkeä taho myös paikalliselle nuorisolle, sillä 70-luvulla toimikunta järjesti nuorille sekä jytämusiikki- että filmi-iltoja. Kuvassa Kutsu nuorille -ilmoitus Pirkkalaisessa.

Kansalaisopiston nuorisotoimikunnan lisäksi nuorisotoiminta 70-luvun Pirkkalassa sekä monipuolistui että kansainvälistyi. Vuonna 1973 kunnalla oli kaksi omaa nuorisotilaa. Samana vuonna järjestettiin kansainvälisyyskasvatuskokeilu Suomen YK-liiton ja Pirkkalan peruskoulun kanssa.