Pirkkala 1980-luvulla

Kuukauden kuva

Rohtokujan lääkäritalosta uuteen terveyskeskukseen

Vuonna 1957 Pirkkalaan oli saatu päätoiminen kunnanlääkäri, jolle oli valmistunut uusi toimirakennus ja samalla myös koti Rohtokujalle. Kunnanlääkäri Laukkasen muutettua omaan taloon kymmenen vuotta myöhemmin, otettiin entiset asuintilat terveyskeskuksen käyttöön.

Uutta terveyskeskusta alettiin suunnitella 1970-luvulla. Suunnittelukilpailun voitti Sillä ripuli -niminen idea. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1984 ja valmista tuli vuonna 1986. Kuntaan saatiin myös 40-paikkainen vuodeosasto ja ympärivuorokautinen päivystys. Pitkän odotuksen jälkeen terveydenhoito oli asianmukaisessa kunnossa, ja kuntalaiset saivat keskeiset terveyspalvelut omasta kunnasta.

Terveyskeskusta laajennettiin noin 20 vuotta myöhemmin. Lopputuloksesta tuli poikkeuksellisen yhtenäinen.

Vuoden 2023 alusta tapahtui suuri muutos, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alkoi järjestää pirkkalalaisille Pirkanmaan hyvinvointialue, ei enää Pirkkalan kunta. Terveyskeskus palvelee kuntalaisia kuitenkin edelleen, sillä hyvinvointialue vuokraa kiinteistön kunnalta.

Nousukaudella talous kasvoi ja juppikulttuuri näkyi

Suomessa elettiin 1980-luvulla nousukautta, ja kansantalous kasvoi voimakkaasti. Presidentti Urho Kekkonen erosi tehtävästään terveyssyistä vuonna 1981. Suomi uusi YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa, mutta lähentyi samalla Eurooppaa. Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen vuonna 1989. Ympäristöasioihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota.

Vuonna 1988 naiset pääsivät ensimmäistä kertaa evankelis-luterilaisen kirkon papin virkaan. Suomeen saatiin myös uusi sukunimilaki ja tasa-arvolaki.

Pankki- ja luottokortit sekä pankkiautomaatit yleistyivät Suomessa voimakkaasti 1980-luvulla. Juppikulttuuri näkyi kulutuksessa, muodissa ja harrastuksissa. Kuntosalit ja solariumit löivät itsensä läpi. Uuden ajan kauppakeskuksia alettiin rakentaa. Matkailu yleistyi, ja lentoliikenteen matkustajamäärät tuplaantuivat.

Todellinen 1980-luvun villitys olivat vesisängyt. Mikroaaltouunit yleistyivät nopeasti. Ensimmäiset kotitietokoneet tulivat myyntiin 1980-luvun alussa, suosikki oli Commodore 64. Matkapuhelimet alkoivat hitaasti yleistyä vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Yleisradion yksinvalta sähköisessä viestinnässä murtui, kun paikallisradiot käynnistyivät vuonna 1985. Suomirock-yhtyeiden hitit soivat radiossa. Yleisradion kanavien (TV1 ja TV2) ohelle tuli Kolmoskanava, jonka lähetykset alkoivat 1986. Kotivideonauhurit yleistyivät.

Mäkihyppääjä Matti Nykänen kuului vuosikymmenen menestyneimpiin suomalaisurheilijoihin.

Hallinto

Julkisen sektorin kasvun myötä kunnasta muodostui 1970- ja 1980-luvuilla selvästi kuntalaisten suurin työllistäjä. Kunnanjohtaja Ensio Lehtinen jäi eläkkeelle yli 30-vuotisen työrupeaman jälkeen vuonna 1985. Uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin Matti Sonninen.

Kunnan talous oli 1980-luvun alussa hyvässä kunnossa. Kunta pyrki rajoittamaan käyttötalousmenojen kasvua, mutta ei siinä täysin onnistunut. Tilanne heikkeni vuosikymmenen kuluessa. Terveydenhuollon, sivistystoimen ja sosiaalitoimen osuus oli vuoden 1982 käyttötalousmenoista 52 % ja vuoden 1990 menoista 70 %. Kasvu oli Pirkkalassa nopeampaa kuin kunnissa keskimäärin, koska Pirkkalan terveyskeskus ja sen vuodeosasto aloittivat toimintansa.

Pirkkala saavutti 10 000 asukkaan rajan vuonna 1982.

Kunnan palvelut

Pirkkalaan valmistui terveyskeskusrakennus vuonna 1986. Kuntaan saatiin myös 40-paikkainen vuodeosasto ja ympärivuorokautinen päivystys. Pitkän odotuksen jälkeen terveydenhoito oli asianmukaisessa, ja kuntalaiset saivat keskeiset palvelut omasta kunnasta.

Naistenmatkalle saatiin Tommylan kiinteistöön päiväkoti vuonna 1980. Pirkkalan ensimmäinen varsinainen uudisrakennuspäiväkoti oli Vähäjärven päiväkoti Puuhkalakki, joka valmistui vuonna 1990.

Lukion ja peruskoulun yläasteen yhteinen lisärakennus valmistui helmikuussa 1981. Myös Kirkonkylänkoulun liikuntasali valmistui samana vuonna. Naistenmatkan koulukeskusta laajennettiin vuonna 1985. Naistenmatkan liikuntakeskukselle saatiin tenniskentät vuonna 1986 ja yleisurheilukenttä kaksi vuotta myöhemmin.

Koulukokeilut jatkuivat. Lukuvuonna 1979–80 toteutettiin ensimmäistä kertaa työelämään tutustuttamisen kokeilu. Pirkkala sai vuonna 1980 luvan ns. lisäopetuskokeiluun, jolla tarkoitettiin kymppiluokan käynnistämistä. Lukuvuodesta 1985–86 lähtien esiopetusta järjestettiin koko kuusivuotiaiden ikäryhmälle opetusministeriön myöntämän luvan turvin.

Pirkkalan kansalaisopistossa sai taideaineiden opetus keskeisen sijan 1980-luvun alusta. Vuonna 1985 päätettiin sijoittaa Pirkkalan taideyhdistyksen taidekoulu kansalaisopiston yhteyteen.

Kirjaston käyttö oli Pirkkalassa poikkeuksellisen aktiivista 1980-luvulla. Pirkkalan pääkirjasto muutti vuonna 1985 Suupantielle tiloihin, joissa oli aiemmin toiminut kauppa. Nuolialan kirjastotalo valmistui vuonna 1986.

Innokasta kirjaston käyttöä ja vireää aikuisopiskelua voi selittää väestön korkealla koulutustasolla. Taso oli selvästi läänin keskiarvoa korkeampi.

Kuntaan saatiin myös uusia nuorisotiloja. Kuntakeskuksesta vuokrattiin nuorisokahvila, Kyöstille tuli kerhotalo ja entinen terveyskeskus annettiin vuonna 1986 nuorisolautakunnan käyttöön.

1970-luvulla alkanut yleiskaavan suunnittelu eteni hitaasti, joten vuonna 1984 ryhdyttiin selvittämään mahdollisuuksia vaihekaavoitukseen. Vuonna 1985 aloitti kaavoituslautakunta, joka käsitteli maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta.

Vesi ostettiin 1980-luvulla pääasiassa Tampereen verkosta ja osittain Lempäälästä ja Ylöjärveltä. Pirkkalasta myytiin vettä puolestaan Sarankulman teollisuusalueelle. Pirkkalan jätevedet käsiteltiin pääasiassa Kyöstin ja Loukonlahden puhdistamoissa. Pirkkalan jätteet ryhdyttiin yhteistyösopimuksella kuljettamaan Nokian kaatopaikalle vuonna 1987.

Vähäjärvelle oli perustettu vuonna 1977 aluelämpölaitos, joka laajeni seuraavina vuosina. Vuonna 1980 kunnan kaukolämpöverkossa oli 71 kiinteistöä. Lisäksi kunnassa oli yksityisiä kaukolämpölaitoksia. Pirkkala päätti ryhtyä käyttämään Neuvostoliitosta tulevaa maakaasua vuonna 1985. Käyttö alkoi vuonna 1987.

Pohjoismainen ystävyyskuntatoiminta aloitettiin vuonna 1979. Seuraavana vuonna valittiin ruotsalaiseksi ystävyyskunnaksi Solna ja tanskalaiseksi Gladsaxe. Norjalainen Ski valittiin ystävyyskunnaksi vuonna 1981. Toiminta oli 1980-luvulla hyvin vilkasta, ja vierailuja tehtiin kaikkiin suuntiin runsaasti.

Elinkeinoelämä

Pirkkalan teollistuminen jatkui suotuisasti 1980-luvulla. Teollisuusmaan kysyntä Huovin, Kyöstin ja Takamaan alueilla kasvoi huomattavasti, ja kuntaan syntyi runsaasti uusia yrityksiä, etenkin metallialalle. Monet yritykset olivat kuitenkin varsin pieniä.

Partolan kenkätehtaassa valmistettiin 700–800 pari kenkiä päivässä ja niistä meni vientiin 80 %. Yksi kunnan suurimmista työnantajista ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna 1986, ja Pirkkala menetti 120 työpaikkaa.

Pankkivirkailijoita Tampereen Aluesäästöpankissa (TAP) vuonna 1982.

Uusia liiketiloja kohosi Pirkkalan kuntakeskukseen, jossa toimi myös kaksi ravintolaa. Liikepankit KOP ja SYP avasivat konttorit Pirkkalassa 1980-luvulla. Omakotialueilla toimineista kaupoista lähes kaikki olivat lopettaneet 1980-luvulla.

Pirkkalanportti rakenteilla vuonna 1988.

Pirkkalan markkinat 1980-luvulta. Kuva kunnantalon parkkipaikalta Koulutien ylitse. Taustalla jo purettu liikerakennus, jonka paikalla ovat nyt uudet kerrostalot.

Pirkkalalaiset kävivät kuitenkin edelleen runsaasti töissä oman kunnan ulkopuolella, ja kunnan työpaikkaomavaraisuus oli läänin pienin. Vuonna 1982 se oli 43 %. Kunnat ja yritykset pyrkivät yhdessä kehittämään elinkeinoelämän edellytyksiä, jotta palvelutaso olisi kohonnut, sillä muualla työssä käyvät käyttivät paljon muiden kuntien palveluita. Vuonna 1988 laskettiin, että puolet päivittäistavaroiden ostomarkoista meni kunnan ulkopuolelle. Vuonna 1990 saavutettiin 58 % työpaikkaomavaraisuus.

Satakunnan lennosto siirtyi kokonaisuudessaan Pirkkalaan vuoteen 1985 mennessä. Pirkkalasta tuli varuspaikkakunta, jonka taivaalla lensivät Hawk- ja Draken-koneet.

Maataloudesta toimeentulonsa saavien määrä kutistui Pirkkalassa pieneksi. 1980-luvun alun Pirkkalassa oli lukumääräisesti ja prosentuaalisesti hyvin vähän alkutuotannon työpaikkoja; osuus kunnan kaikista ammatissa toimivista oli vain kaksi prosenttia. Vanha maatalouskunnan leima oli todella himmentynyt.

Liikenne ja yhteydet

Pirkkalan puoleinen osa Tampereen läntisestä ohitustiestä valmistui syksyllä 1983. Pirkkalan halkova uusi tie kulki laajan metsäalueen poikki sivuuttaen kaikki asutuskeskukset, jotka jäivät vahojen teiden varsille. Uudet liikenneväylät, nykyaikaiset päällystetyt ja valaistut tiet ja kadut muuttivat ratkaisevasti Pirkkalan maisemia. Liikenne lisääntyi huomattavasti. Kunta onnistui kuitenkin hyvin liikenneonnettomuuksien torjunnassa, sillä vuonna 1988 se sai Hämeen läänin maaherran liikenneturvallisuuspalkinnon.

Suojärvi huolehti yksin Pirkkalan alueen liikennöinnistä 1980-luvulle asti eli lähes 60 vuoden ajan. Vuonna 1985 yhtiö myytiin Väinö Paunu Oy:lle.

Pirkkalan lentoasema 1980-luvula. Kuva Matti Wikman.

Lentoasemarakennusta laajennettiin vuonna 1984. Kentän toiminta laajeni 1980-luvun puolivälin jälkeen nopeasti, ja siitä tuli Suomen toiseksi vilkkain kenttä. Ulkomaan liikenne muodosti vuonna 1989 yli puolet matkustajamäärästä.

Meteorologi työskentelee lentokentällä 1980-luvulla. Kuva Matti Wikman.

Vuodesta 1983 paikallislehti Pirkkalainen alkoi ilmestyä joka viikko.

Asutus

Enemmistö pirkkalalaisten asunnoista oli 1980-luvulla suurehkoja perheasuntoja, joissa oli vähintään neljä huonetta ja keittiö. Vuonna 1980 kunnassa oli 248 loma-asuntoa.

Useiden vanhojen sukutilojen maille syntyi omakotiasutusta. Toiviossa alkoi vuonna 1989 uusien talojen rakentaminen. Korttelikohtaisten leikkipaikkojen rakentaminen alkoi 1980-luvulla.