Pirkkala 1990-luvulla

Kuukauden kuva

Kurikan tilan maille nousi uusi suosittu asuinalue

Kurikan alueen rakentaminen aloitettiin vuonna 1996. Alue oli tärkeä omakotitonttien ja valtion rahoittamien kerrostalokohteiden takia. Ensimmäiset tontit tulivat tarjolle syksyllä 1997.  Monet Kurikan asukkaista olivat lehtitietojen mukaan nuoria diplomi-insinöörejä, joiden työpaikkana oli Nokia tai Metso. Ilmakuva Kurikan rakentumisesta on vuodelta 1998,

Kullaankukkulan ja Kurikan asuntoalueet on rakennettu Suupanmäeltä muuttaneen Kurikan tilan maille. Kurikan tilan rakennukset on kaikki purettu. Naistenmatkan ja Haikan kylien välissä olevaa luonnonkaunista harjua kutsuttiin Kullankukkulaksi tarinan mukaan siksi, että se oli rakastavaisten suosima kohtauspaikka. Nykyiseen kadunnimeen paikka on muuntunut muotoon Kullaantie.

Kunnan kasvua yritettiin 2000-luvun alussa hillitä rajoittamalla omakotitonttien myyntiä ja nostamalla niiden hintoja. Tontteja ryhdyttiin vuonna 2001 arpomaan pisteytysluovutuksen sijaan. Puolet tonteista kiintiöitettiin pirkkalalaisille.

Syvästä lamasta teknologian edelläkävijäksi

Vuosikymmen alkoi maailmanlaajuisella lamakaudella. Suomi syöksyi pankkikriisiin, monet yritykset ajautuivat konkurssiin ja maasta katosi runsaasti työpaikkoja. Asuntomarkkinat romahtivat ja monet kotitaloudet ylivelkaantuivat.

Vuonna 1991 Suomessa rikkoutui viiden miljoonan asukkaan raja. Politiikassa merkittävimpiä tapahtumia Neuvostoliiton romahtaminen vuonna 1991 ja Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995. Unioniin liittyminen vapautti elintarvikkeiden tuonnin, mikä näkyi ruokakauppojen hyllyillä monenlaisina uusina tuotteina. Vuoden 1999 alusta alkaen Suomen markka liittyi Euroopan unionin yhteisvaluutta euroon

Matkapuhelimet ja kotitietokoneet alkoivat yleistyä, mutta ne eivät olleet vielä joka kodin perustavaraa. Vuosikymmenen puolivälissä noin joka viidennessä kotitaloudessa oli tietokone. Internet teki läpimurtonsa. Matkapuhelinyhtiö Nokia tuli laman jälkeen huomattavan tärkeäksi Suomen kansantaloudelle.

Urheilussa merkittävintä on Suomen historian ensimmäinen jääkiekon maailmanmestaruuskulta vuodelta 1995. Televisiossa esitettiin visailu- ja sketsiohjelmia. Tunnusomaista 1990-luvun musiikille olivat muun muassa grunge, vaihtoehtorock, teknomusiikki ja elektroninen tanssimusiikki.  

J. K. Rowling julkaisi esikoisromaaninsa Harry Potter ja viisasten kivi vuonna 1997. Vuosikymmenen tuottavin elokuva oli Titanic, joka julkaistiin samana vuonna. Suosituimpia televisiosarjoja olivat muun Frasier, Frendit ja Sinkkuelämää.

Vuosikymmen muistetaan myös esimerkiksi Jugoslavian hajoamissodista, virolaisen autolautta M/S Estonian uppoamisesta Itämerellä vuonna 1994 ja prinsessa Dianan kuolemasta auto-onnettomuudessa vuonna 1997.

Hallinto

Vuonna 1990 Pirkkalassa oli 11399 asukasta. Lamakausi heikensi vuosikymmenen alussa myös kunnan taloutta. Veroäyriä nostettiin, ja kunnan ja ammattijärjestöjen välille syntyi vuosina 1993–94 sopimus, jolla kunnan henkilöstömenoja karsittiin.

Uusi verotusmuoto, kiinteistövero, otettiin käyttöön vuonna 1993. Pirkkala oli aluksi maan ankarimmin asuinkiinteistöjä verottanut kunta.

Vuosikymmenen loppupuolella kunnan taloudellinen tila vahvistui, verotusta voitiin hieman keventää ja Pirkkala putosi verotuksen keskikastiin.

Kunnan eri virastot yhdistävä ATK-lähiverkko valmistui vuonna 1993. Asiakirjat ja pöytäkirjat alkoivat siirtyä sähköisesti hallintokunnasta toiseen. Kunta sai omat internetsivut vuonna 1997. Pirkanmaalla vain Tampere oli aikaisemmin avannut yhtä laajan palvelun internetissä.

Virkamiesten nimikkeitä muutettiin vuonna 1996. Esimerkiksi kunnansihteeristä tuli hallintojohtaja ja kunnankamreerista talousjohtaja.

Valtuusto valitsi kunnan nimikkolajeiksi siilin ja pirkkalankoivun vuonna 1996.

Vuonna 1998 kunnantalolla aloitti toimintansa yhteispalvelupiste, josta sai kunnan ja valtion viranomaisten palveluja niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Yhteispalvelupisteestä sai muun muassa verotoimiston, työvoimatoimiston, Kelan ja maistraatin palveluja. Yhteispalvelupisteitä kutsutaan nykyään Asiointipisteiksi.

Pirkkala päätti ottaa 20 pakolaista entisen Jugoslavian alueelta vuonna 1993.Vuosikymmenen loppupuolella kunnassa oli vaikea asuntotilanne ja pakolaisia ei otettu.

Kuntien yhteistoiminta lisääntyi huomattavasti 1990-luvulta alkaen. Tampereen ympäristökunnat etenivät yhteistyössä esimerkiksi tietotekniikan alalla.

 Kunnantalo 1990-luvulla.

Kunnan palvelut

Erikoissairaanhoitolaki tuli voimaan vuonna 1991. Kuntien tehtäväksi jäi huolehtia perusterveydenhoidosta. Pirkkala osti erikoissairaanhoidon palvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, johon se kuului.

Kunnan säästötoimet vaikeuttivat terveyskeskuksen toimintaa 1990-luvun alussa. Lääkärien työpanosta oli jouduttu vähentämään säästöjen saamiseksi noin 30 prosenttia.

Lakimuutokset mahdollistivat vuonna 1993 asiakasmaksut ja terveydenhuollon ostopalvelut. Pirkkalan ostopalvelut onnistuivat hyvin ja nopeuttivat potilaiden hoitoa. Kunnan terveydenhuoltomenot olivat vuonna 1995 selvityksen mukaan maan pienimpiä.

Pirkkalan terveyskeskus oli uranuurtaja Suomessa yksityisten erikoissairaanhoidon palvelujen hyödyntämisessä. Vuonna 1999 Pirkkalaan perustettiin monipuolinen mielenterveyden avohuollon keskus Helaakallion klinikka, jolle löytyivät tilat Rohtokujan entisestä terveyskeskuksesta.

Sosiaalitoimen menot olivat 1990-luvun alussa kunnan menoista toiseksi korkeimmat sivistystoimen jälkeen.

Pirkkalan vanhainkoti oli osoittautunut ahtaaksi. Vuonna 1991 valmistui Kyöstille vammaisten kahdeksanpaikkainen asuntola. Vanhainkoti-päiväkeskus valmistui vuonna 1993 ja sai nimekseen Pirkankoivu. Entinen vanhainkoti muutettiin vuokra-asunnoiksi.

Väestön kasvun vuoksi kouluja rakennettiin lisää 1990-luvulta lähtien. Nuolialan koulun laajennus- ja muutostyö valmistui vuonna 1992. Tietokoneiden käyttö aloitettiin kouluissa varhain.

Pirkkalassa esikoulun opetus tapahtui koulutoimen alaisuudessa. Kunta sai jatkaa kokeilua vuosille 1995–2000. Koulujen alaisuudessa toimiva koko ikäluokkaa koskeva esiopetus oli harvinaista Suomessa. Pirkkalan esikoulua kopioitiin paljon muissa kouluissa.

Päiväkoti Puuhkalakki otettiin käyttöön vuonna 1990. Se oli Pirkkalan ensimmäinen uudisrakennuspäiväkoti. Uusia päiväkoteja tarvittiin, koska väestö kasvoi ja vanhoja tiloja vaivasivat sisäilmaongelmat. Pakkalankulman päiväkodin rakentaminen alkoi vuonna 1997 ja Kurikanpirtin päiväkodin rakentaminen vuosikymmenen lopussa.

Kun työllisyystilanne alkoi parantua, lisääntyi päivähoidossa olevien lasten määrä. Pirkkalassa hoitopaikkoja pyrittiin kasvattamaan lähinnä perhepäivähoidon vakansseja lisäämällä.

Pirkkalan yhteislukio siirtyi luokattomaan opetukseen vuodesta 1995 alkaen. Lukio ja kansalaisopisto tekivät yhteistyötä siten, että lukiolaiset saattoivat monipuolistaa opintojaan kansalaisopiston kursseilla.

Nuorisotila Nasta avattiin vuonna 1997 Suupantorin liikekeskuksessa. Se paransi merkittävästi nuorisotyön toimintaedellytyksiä.

Pirkkalan pääkirjasto toimi vuodesta 1985 entisissä kaupan tiloissa osoitteessa Suupankuja 2. Kirjaston tiloja laajennettiin vuonna 1996. Pääkirjastoon luotiin 1990-luvulla videokokoelma. Vuonna 1992 kunnan asukkaista 46 prosenttia oli kirjaston lainaajia.

Pirkkalan kirjastoissa siirryttiin ATK-lainaukseen vuonna 1991. Internet-yhteys avattiin pääkirjastossa vuonna 1995. Siinä Pirkkalan kirjasto oli uranuurtaja koko maassa. Toinen asiakastietokone hankittiin seuraavana vuonna tekstinkäsittelyä ja CD-rommien katselua varten. Vuosikymmenen lopulla web-kirjasto mahdollisti varausten tekemisen ja lainojen uusimisen internetin kautta.

Suuppa ilmakuvassa vuonna 1998.

Pirkkalaan tuli 1990-luvulla vettä pääasiassa Tampereen verkosta. Jakeluverkko kasvoi merkittävästi 1990-luvun lopulla. Haja-asutusalueiden asukkaat perustivat vesiosuuskuntia.

Siirtoviemäri Pyhäjärven pohjan kautta Raholan puhdistamolle otettiin käyttöön vuonna 1995. Oman puhdistamotoiminnan loppuminen Kyöstin ja Loukonlahden puhdistamoilta vaikutti Pirkkalan rantavesien puhdistumiseen.

Kunta päätti vuonna 1993 liittyä perustettavan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakkaaksi yhtenä kuudesta perustajakunnasta. Yhtiön toiminta alkoi seuraavana vuonna. Järjestetty jätteenkuljetus laajeni koskemaan koko kunnan aluetta vuonna 1996. Kuntalaisille suurin muutos oli lajittelu. Haja-asutusalueille tuli jätepisteet. Vuonna 1996 yhtiö laajeni yhdeksällä uudella jäsenkunnalla ja vuonna 2000 kahdeksalla. Pirkanmaan jätehuollon taksat olivat maan halvimpia.

Pirkkalan vakinainen palokunta siirtyi lentoasemalla olevalle uudelle paloasemalle vuonna 1989, ja VPK sai jäädä vanhoihin tiloihin vuonna 1964 valmistuneen kunnanviraston alakertaan.

Valtuusto hyväksyi vuonna 1994 sopimuksen alueellisesta pelastustoimesta. Pirkkalan VPK:sta tuli Tampereen aluepelastuslaitoksen alaisuudessa toimiva sopimuspalokunta.

Omaa paloasemaa oli haviteltu 1940-luvulta lähtien. Kunta halusi tilat omaan käyttöönsä toimistotiloiksi ja vuokrasi Pirkkalan VPK ry:lle rakennuspaikan Kurikan alueelta, jonne valmistui uusi paloasema vuonna 2000.

Ilmakuva Suupalta vuodelta 1990, Hannu Vallas. 

Elinkeinoelämä

Pirkkalan kunnan elinkeinotoiminta oli 1990-luvun alussa varsin kehittymätöntä. Kuntaan saatiin asukkaita muutenkin. Teollista ja kaupallista toimintaa oli Huovin ja Turkkiradan alueilla. Keskustassa oli joitakin liikerakennuksia ja kaikkien pankkien konttorit. Pirkkalassa oli vuonna 1991 noin 450 yritystä.

Työpaikkojen määrä kasvoi 1990-luvun alun lamavuosina hitaasti. Vuoden 1993 lopussa työttömyysaste oli 21,8 prosenttia. Vähä-Vaitin teollisuusalueen kaava valmistui vuonna 1994 ja alueelle alkoi sijoittua yrityksiä. Samana vuonna Pirkkalaan syntyi noin 150 uutta työpaikkaa.

Vuonna 1996 valtuusto hyväksyi yleiskaavan, jolla mahdollistettiin kunnan laaja kehittyminen ja kasvu. Yleiskaavassa oli tuleva moottoritie ja runsaasti maata elinkeinotoiminnalle. Osa valtuutetuista epäili suurten yritysalueiden toteutumista.

Partolaan alkoi rakentua merkittävä kauppakeskus. Alue oli lähes kokonaan useiden yksityisten maanomistajien hallussa. Lisäksi alue oli kaavan mukaan teollisuusalue, ei kaupan alue. Alueen rakentaminen vaatikin suuren työpanoksen, tontteja jouduttiin kokoamaan paloista.

Pirkkalan ensimmäinen hampurilaisravintola avattiin vuonna 1998, kun Hesburger aloitti Partolassa. Keväällä 1999 avattu Partolan liikekeskus toi kuntaan runsaasti uusia työpaikkoja.

Partolan rakentuminen vauhditti myös kunnan keskustan kehittämistä Suupalla. Katsottiin, että itsenäinen kunta tarvitsee elävän keskuksen. Suupantorin viereen suunniteltiin asuin- ja liiketiloja.

Pirkkalan kuntakeskusta vuonna 1994.

Kun Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995, Pirkkalassa oli 43 aktiivitilaa, jotka hakivat EU-tukea. Kuntien yhteistyö kehittyi myös maatalouden alalla. Valtuusto hyväksyi vuonna 1997 sopimuksen, jonka mukaan lomituspalvelut siirtyivät Lempäälän hoidettaviksi.

Tietotekniikan kehittyminen alkoi vaikuttaa kunnassa saataviin palveluihin. Posti- ja pankkikonttoreita sekä lähikauppoja alettiin lopettaa.

Satakunnan lennostossa alkoi varusmieskoulutus vuonna 1992. Syksyllä 1995 Suomeen tulivat ensimmäiset ilmavoimien Hornetit Yhdysvalloista. Pirkkalassa lentotoiminta keskittyi niiden ympärille.

Liikenne ja yhteydet

Vuonna 1991 valmistui moottoritien yleissuunnitelma. Siinä moottoritie oli linjattu pääosin vanhan Pyhjärventien varteen toiseksi kaistaksi. Rajasalmelle tarvittiin uusi silta. Läntinen ohitustie oli välillä Lakalaiva-Kalkku tukkoinen ja hidas, varsinkin ruuhka-aikoina. Osa pirkkalalaisista kannatti ja osa vastusti suunnitelmia.

Asia eteni vuonna 1998, kun liikenneministeriö vahvisti valtatie 3;n muuttamisen moottoritieksi Pirkkalan autovahinkokeskuksen ja Kalkun välillä. Rajasalmelle tulisi uusi silta.

Pirkkalan keskustassa tehtiin liikennejärjestelyjä ja nimettiin teitä uudelleen vuonna 1996. Naistenmatkantie muuttui Suupantieksi ja Huovintien alkuosa sai nimen Koulutie. Huovin paikallistie nimettiin Lentokentäntieksi.

Näkymä Koulutielle kuntakeskuksen suunnasta.

Partolaan suunniteltiin kunnan ensimmäiset liikennevalot.

Pirkkalaan liikennöi 1990-luvun alussa tamperelainen Väinö Paunu Oy, joka oli ostanut kunnassa lähes 60 vuotta liikennöineen Suojärven yhtiön. Tampereen kaupungin liikennelaitos alkoi vuonna 1991 ajaa linjaa Toivion kautta.

Vuonna 1997 otettiin käyttöön Tampereen kaupunkiseudun seutulippu. Seutulippu aiheutti liikennöitsijälle tulonmenetyksen, josta kunta korvasi puolet ja valtio puolet.

Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärät kasvoivat, ja sinne rakennettiin uusia matkustajatiloja. Vuonna 1996 vihittiin käyttöön uusi matkustajaterminaali entisen terminaalin vieressä. Lentoliikenteen myönteinen kehitys jatkui. Tampere-Pirkkala valittiin vuoden 1997 lentoasemaksi matkustajien arviointien perusteella.

Asutus

Pirkkalan asuntokanta oli suhteellisen nuorta. Asutus laajeni uusille alueille, vanha maaseutu muuttui asutusalueiksi. Rantaniityn kaava valmistui kesällä 1992. Kurikan alueen rakentaminen aloitettiin vuonna 1996 ja Rantaniityn vuonna 1997. Partolaan kaavoitettiin noin 100 asuntoa vuonna 1998. Valkilan tila muuttui omakotialueeksi.

Kunnanarkkitehti Matti Roivainen katsastaa Kurikan aluetta vuonna 1997.

Vapaa-aika

Kuntaan tarvittiin 1990-luvulla uusia harrastuspaikkoja uusia liikuntalajeja varten. Naistenmatkan tenniskenttien viereen rakennettiin beach volley -kenttä. Sienimetsäntie-Takamaa kuntorata valmistui pääosin vuonna 1997. Saman vuonna kunnanhallitus päätti, että kuntaan rakennetaan liikunta- ja urheiluhalli Vähäjärven rantaan. Liikuntatalo valmistui vuonna 2000. Valtuusto päätti vuonna 1999 tukea jäähallin rakentamista, jota ryhdyttiin rakentamaan paljolti talkoilla ja vapaaehtoistyöllä.

Venepaikkojen kysyntä ylitti tarjonnan. Vuonna 1991 kunnalla oli 220 rantapaikkaa ja 101 poijupaikkaa moottoriveneille.

Pappilan edustalla paljastettiin vuonna 1996 nuijasodan muistomerkkikivi, joka oli löytynyt edellisenä kesänä lentokentän laajennuksen alta.

Kun kunta vietti 75-vuotisjuhliaan vuonna 1997, valtuusto päätti tilata kunnassa asuvalta kuvanveistäjä Villu Jaanisoolta keskusta-alueelle veistoksen. Kuntalaisen ehdotuksen mukaan patsaan aiheeksi valittiin paljasjalkainen 75-vuotias pirkkalalainen, Valte Nieminen. Patsas sijoitettiin Suupantorille, jossa siitä lähtien on aina ollut yksi tavallinen pirkkalalainen.

Ransu-puiston avajaisia vietettiin vuonna 1998. Puistossa paljastettiin Kain Tapperin veistämä pronssinen Ransun patsas. Seuraavana vuonna Ransu-koiran hahmo otettiin käyttöön kunnan imagomainonnassa.

Ransun leikkipuiston avajaisia vietettiin Suupalla vuonna 1998.

Pirkkalassa ei ollut elokuvateatteria, mutta Filmipyörä-yhdistys alkoi näyttää elokuvia yhdessä kunnan sivistystoimen kanssa vuonna 1998.

Pohjoismainen ystävyyskuntatoiminta jatkui vilkkaana. Vuoden 1996 ystävyyskuntakokoukseen Tanskaan matkusti kaksi linja-autolastillista pirkkalalaisia.

Pirkkalan seurakunnan ja virolaisen Valjalan seurakunnan välille oli syntynyt ystävyyssuhde, jonka pohjalta myös Pirkkalan kunta ja Valjalan kunta alkoivat suunnitella ystävyyskuntasuhdetta vuonna 1991. Valtuusto hyväksyi Valjalan Pirkkalan ystävyyskunnaksi vielä samana vuonna. Valjalaa autettiin monin tavoin 1990-luvulla, jotta Viro saataisiin jaloilleen. Sinne vietiin mm. käytettyjä maatalouskoneita ja vanhainkodin sänkyjä.

Lähteet

Pekka Kaarninen, Pirkkalan historia -teoksen käsikirjoitus 2022

Pirkkalan kunnan verkkosivut

Pirkkala-seura

Wikipedia Suomi 1990-luvulla ja 1990-luku