Pirkkala 2000-luvulla

Valurautasymposium tuotti taidetta eri puolille kuntaa

Pirkkalan tunnetuin kulttuuritapahtuma oli Pirkkalan kansainvälinen valurautataiteen symposium, joka järjestettiin 2000-luvun alussa joka toinen vuosi. Taiteellisena johtajana toimi kuvanveistäjä Villu Jaanisoo. Tapahtuma yhdisti opiskelijoiden työpajan ja ammattitaiteilijoiden työskentelyn suureksi symposiumiksi. Tapahtumassa keskityttiin rautakautisiin metallinsulatusmenetelmiin. Taideteoksia tehtiin raudanvalumenetelmällä. Tapahtuman avulla Pirkkalaa tehtiin tunnetuksi maailmalla, ja samalla eri puolille kuntaa saatiin taideteoksia. Tapahtuma järjestettiin neljä kertaa.

Internet, matkapuhelimet ja sosiaalinen media muuttivat maailmaa 2000-luvulla

Suomessa internet ja matkapuhelimet yleistyivät nopeaan tahtiin ja tulivat lähes kaikkien ihmisten käyttöön. Vuonna 2009 internet-yhteys oli noin neljässä kotitaloudessa viidestä. Telekommunikaatioyhtiö Nokian merkitys Suomen taloudelle oli huomattavan suuri 2000-luvulla.

Sosiaalinen media, some, oli 2000-luvun uutuus. Se mahdollisti käyttäjien toimimisen myös sisällöntuottajina pelkän viestien vastaanottamisen sijaan. Facebook aloitti vuonna 2004 ja suomenkielinen Facebook keväällä 2008. Vuonna 2005 avattiin internetin suosituin suoratoistovideopalvelu YouTube. Viihteessä uutta olivat niin kutsutut tositelevisio-ohjelmat.

Suomen kansa valitsi vuonna 2000 ensimmäisen kerran tasavallan johtoon naisen, Tarja Halosen. Suomi siirtyi euroon yhdentoista muun Euroopan unionin maan kanssa 1. tammikuuta 2002.

Suomalaista urheilua ravisutti Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali vuonna 2001. Suomi voitti Euroviisut ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 2006 Lordin kappaleella Hard Rock Hallelujah.

Vuonna 2001 New Yorkin World Trade Center tuhoutui terrori-iskussa. Lähes 3 000 ihmistä kuoli. Terrorismi ja sen vastainen sota olivatkin yksi vuosikymmenen suurista keskustelunaiheista muun muassa ilmastonmuutoksen lisäksi. Barack Obama aloitti ensimmäisenä afroamerikkalaisena Yhdysvaltojen presidenttinä vuonna 2009.

Hallinto

Pirkkalan väestö kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alussa. Koulu- ja päiväkotirakentamiseen kohdistui suuret investointipaineet. Lainamäärä kasvoi nopeasti. Kunnallisvero nousi 19 prosenttiin vuonna 2006.

Pirkkalassa keskusteltiin 2000-luvulla siitä, pitäisikö kunta muuttaa kaupungiksi. Valtuustossa ehdotus hävisi äänestystuloksella 19–16 vuonna 2007.

Pirkkala siirtyi pormestarijärjestelmään vuonna 2009. Ensimmäiseksi pormestariksi valittiin rehtori Antero Saksala Kokoomuksesta. Lisäksi valittiin kaksi kuntaneuvosta, Helena Rissanen (SDP) ja Kari Talasmäki (Vihreät). Saksala oli Suomen ensimmäinen kunnan pormestari. Aikaisemmin pormestari oli ollut vain Tampereen kaupungissa.

Vuonna 2009 aloittivat toimintansa myös asiakasfoorumit, jotka välittivät käyttäjien kokemuksia päättäjille. Missään muualla Suomessa ei ollut vastaavaa käytäntöä yhtä laajasti.

Pirkkala-Seura ry ja Pirkkalan kunta perustivat yhteistyössä kotiseutuarkiston vuonna 2000. Pirkkala-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, jolloin sen sai Pirkkala-Seura ry.

Vuosina 1993–2003 Pirkkala oli vastaanottanut noin 130 pakolaista. Vuodesta 2004 kunta alkoi ottaa pakolaisia vastaan alkaen noin 10 vuodessa. Sopimuksen mukaan kuntaa vastaanottaisi vuosina 2015–24 noin 15 kiintiöpakolaista vuodessa.

Vuonna 2007 kunta teki historiansa suurimman maakaupan, kun se hankki Sankilan ja Sähkönotkon tilat käyttämällä etuosto-oikeutta. Kunta sai 195 hehtaaria maata.

Kunnan omistukseen vuonna 1997 siirtynyt Haarlan suvun satavuotias huvila Virkaniemessä paloi maan tasalle vuonna 2005.

Suupan raittia vuonna 2000.

Kuntien yhteistoiminta

Kuntien yhteistoiminta lisääntyi huomattavasti 1990-luvulta alkaen. Esiin nousivat 2000-luvulla aika ajoin keskustelut kuntaliitoksista ja Suur-Tampereesta.

Tampereen kaupunkiseudun yhteistyölle luotiin vuonna 2005 pysyvä organisaatio, kuntayhtymä. Tärkeitä yhteistyön hedelmiä olivat maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset kuntien ja valtion välillä. Ensimmäinen MAL-sopimus solmittiin vuonna 2010.

Ympäristöterveydenhuolto kehittyi 2000-luvulla kuntien yhteistyönä. Vuonna 2006 Pirkkalaan perustettiin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva, joka tuottaa palvelut Pirkkalan lisäksi Hämeenkyrön, Lempäälän ja Vesilahden kunnille sekä Nokian ja Ylöjärven kaupungeille.

Vuonna 2006 perustettiin myös Viisari, kunnallinen liikelaitos Pirkkalan, Ylöjärven, Nokian, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden työterveyshuoltoa hoitamaan.

Vuonna 2006 maatalouden viranomaistehtävät siirrettiin neljän kunnan yhteiseen maaseututoimistoon, jota isännöi Lempäälän kunta.

Valtuusto hyväksyi sopimuksen vesihuollon yhteistyöstä Tampereen veden kanssa vuonna 2007. Kunnanhallitus päätti vuonna 2006, että Pirkkala on mukana Tampereen seudun jäteveden puhdistamon suunnittelussa. Asukkaat vastustivat keskuspuhdistamon sijoittamista Pirkkalaan. Puhdistamon sijoituspaikaksi päätettiin Tampereen Sulkavuori.

Kuntien Hankintapalvelut Kuha Oy perustettiin vuonna 2008. Tehtävänä oli kehittää Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven hankintatoimintaa. Kehyskuntien yhteinen hankintatoiminta alettiin tehdä Kuhan kautta.

Seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea aloitti toimintansa vuonna 2009. Myöhemmin nimeksi tuli Business Tampere Oy. Tehtävänä oli seudullinen markkinointi ja kehittäminen.

Kunnan palvelut

Keskeinen toiminnan kehittämisen kohde oli 2000-luvun alussa päivähoito. Päiväkoti Kurikanpirtin valmistuminen vuonna 2000 toi helpotusta päivähoitopaikkojen kysyntään. Vuonna 2002 aloittivat Kurikan päiväkodin luontoryhmä ja Toivion päiväkotiryhmä. Kurikan uusi päiväkoti aloitti toimintansa vuonna 2003. Kyöstillä lähikaupasta saneerattiin päiväkoti. Vuonna 2004 aloitti uusi Killon päiväkoti ja vuonna 2005 Pereen päiväkoti. Vuonna 2006 hankittiin siirrettävä päiväkoti akuutin päivähoitotarpeen ratkaisemiseksi. Kurikansiiven päiväkoti saatiin kokonaan käyttöön vuonna 2007 ja Takamaan päiväkoti avattiin vuonna 2008. Nuolialaan rakennettiin kunnan suurin päiväkoti vuonna 2008, päivähoitopaikkoja oli 126.

Kurikanpirtin lapsia vuonna 2000.

Vuonna 2002 Pirkkala ryhtyi maksamaan Pirkkala-lisää pienten lasten kotihoitoon. Lisä oli jatkuvasti poliittisen kiistelyn kohteena.

Vuonna 2005 koululaisten iltapäiväkerho siirtyi kokonaan kunnan hoidettavaksi. Myöhemmin se laajeni aamu- ja iltapäivätoiminnaksi.

Pirkkalan terveyspalvelut kehittyvät vuosikymmenen aikana laadukkaiksi ja kustannustehokkaiksi. Pirkkalan terveyskeskus siirtyi niin sanottuun omalääkärijärjestelmään vuonna 2002. Myöhemmin perusterveydenhuollosta alkoivat huolehtia omalääkäri-sairaanhoitajaparit. Erikoissairaanhoidossa alettiin käyttää myös yksityisen sektorin palveluja, mikä oli uutta.

Suomen Lääkäriliitto myönsi Pirkkalan terveyskeskukselle kunniamaininnan vuonna 2004 toimintojen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.

Vuonna 2006 otettiin käyttöön terveyskeskuksen uusi 30 hoitopaikan osasto vanhankotipalvelukeskuksen vieressä. Samana vuonna valmistui poliklinikkatilojen laajennusosa. Uusien tilojen valmistumisen jälkeen oli vuorossa vanhojen tilojen remontointi.

Vuoden 2000 alussa Pirkkalan terveyskeskuksen yöpäivystys siirrettiin vakinaisesti Hatanpään sairaalaan Tampereelle. Vuonna 2004 myös viikonloppujen aamu- ja iltapäivystys siirtyi sinne.

Pirkkalan lukiossa ja yläasteella tehtiin muutos- ja laajennustöitä 2000-luvun alussa. Myös Nuolialan koulua laajennettiin. Vuonna 2003 aloitti toimintansa Kurikankulman koulu. Naistenmatkan koulun laajennus valmistui vuonna 2007, jonka jälkeen vanha osa remontoitiin.

Pirkkalan kansalaisopiston nimi muutettiin vuonna 2009 Pirkkala-opistoksi.

Reipin tila siirtyi vuonna 2002 kokonaan kunnan haltuun, mikä mahdollisti museon kehittämisen.

Pirkkala-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, jolloin sen sai Pirkkala-Seura ry.

Pirkkalan kunta ja Pirkkalan seurakunta järjestivät Pirkkala-foorumin 2000-luvun alussa useana vuonna.

Merkittävä tapahtuma oli työvoiman palvelukeskuksen toiminnan käynnistyminen yhteistyössä kunnan, Työvoimatoimiston, Kelan ja Tampereen kaupungin kanssa vuonna 2005. Sen avulla pitkään työtä vailla olleet saattoivat löytää polun takaisin työelämään.

Pirkkalan maakaasu- ja kaukolämpötoiminnat siirrettiin Tampereen Sähkölaitokselle. Lämpölaitos siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen vuonna 2002. Pirkkalaan rakennettiin Tampereelta kaukolämpöjohto, ja hinnat alenivat.

Elinkeinoelämä

Vuosituhannen alku oli vauhdikasta kehityksen aikaa. Kunta hankki maa-alueita ja laati asemakaavoja teollisuudelle ja asumiseen. Monet teollisuus- ja palvelualan yritykset siirsivät toimintansa Pirkkalaan.

Partolan kaava laitettiin ajan tasalle, aiemmin teollisuusalueeksi suunniteltu alue muutettiin isoksi kauppakeskukseksi vuonna 2001. Vuonna 2000 avattiin Citymarket Partolassa. Marketti toi kuntaan noin 100 uutta työpaikkaa. Joulukuussa 2000 avattiin Pirkkalan ensimmäinen Alko Suupalle. Toinen saatiin jo vuonna 2003 Partolaan.

Pirkanmaan ensimmäinen Lidl avattiin Pirkkalaan vuonna 2002. Vuonna 2003 avattiin Retail Park, joka sai nimekseen Veska ja jossa oli yli 200 työntekijää. Partolaan saatiin myös Bauhaus, jonka myötä Partola nousi alueella Lielahtea suuremmaksi kaupan keskittymäksi neliöissä mitattuna.

Veskan kauppakeskus rakenteilla Partolaan.

Läntisen kehätien ja Lentoasemantien risteykseen avattiin vuonna 2003 ABC-liikenneasema.

Kiinnostus Linnakallion alueeseen heräsi välittömästi moottoritien rakentamispäätöksen myötä.

Eri yritysalueilla keskityttiin tiettyihin aloihin, jolloin yritykset hyödyttivät toinen toistaan. Yritysvyöhyke kulki Partolasta Linnakallion kautta lentoaseman risteykseen, Vaittiin ja lentoasemalle. Lentoaseman risteyksestä Rajasalmen sillalle päin syntyi konekaupan keskus.

Lentokenttävyöhykkeen kehittämishanke, CLX, julkistettiin vuonna 2005. Laskelmien mukaan 160 kilometrin säteellä asui puolet suomalaisista.

Kuntakeskus alkoi uudistua 2000-luvun alussa. Kunnan keskustasta järjestettiin suunnittelukilpailu, jolla haluttiin osoittaa, että keskustasta saadaan elinvoiminen, vaikka Partolan vetovoima kasvaisi.

Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2003 64,5 prosenttia.

Liikenne ja yhteydet

Tampereen läntisen kehätien parantaminen neliväyläiseksi käynnistyi virallisesti vuoden 2004 alussa. Kehätien ensimmäinen vaihe, moottoritie Kalkku–Pirkkala valmistui vuonna 2006. Läntinen kehätie valmistui vuonna 2008 ja sen vihkimisjuhla oli Pirkkahallissa tammikuussa 2009. Tiehankkeen kustannukset olivat 114 miljoonaa euroa.

Moottoritien teon yhteydessä rakennettiin Linnakorven eritasoliittymä, joka palveli erityisesti Kurikan asuinaleen autoilijoita ja paikalle kaavoitettua yritysaluetta. Kehätien sivuille alettiin rakentaa rinnakkaistiejärjestelmää.

Kesällä 2002 lentoasemalle valmistui uusi lennonjohtotorni. Samana vuonna irlantilainen Ryanair aloitti lennot Pirkkalasta. Matkustajamäärät kasvoivat huomattavasti. Vuosi 2008 oli Tampere-Pirkkalan matkustajamäärien huippuvuosi. Matkustajia oli yli 700 000. Samana vuonna latvialainen AirBaltic aloitti lennot Riikaan. Lentoliikenne supistui seuraavina vuosina suhdannesyistä.

Pekka Harstilan kuva lentoasemalta vuodelta 2006.

Asutus

Valtuustossa keskusteltiin väestön kasvun hillitsemisestä. Kasvua yritettiin hillitä rajoittamalla omakotitonttien myyntiä ja nostamalla niiden hintoja. Tontteja ryhdyttiin vuonna 2001 arpomaan pisteytysluovutuksen sijaan. Puolet tonteista kiintiöitettiin pirkkalalaisille.

Kuntaan valmistui rivitaloja Partolassa ja Rantaniityssä ja kerrostaloja Nuolialassa ja Suupalla. Vuokra-asuntojen rakentaminen lisääntyi runsaasti.

Pirkkalan Vuokratalojen omistuksessa oli vuoden 2000 lopussa 367 huoneistoa. Kunta halusi myydä asunnot, jotta saisi rahaa ja jotta vuokratalotoiminta siirtyisi osaaviin käsiin. Vuonna 2007 vuokra-asunnot, joita oli tuolloin 478, myytiin tarjouskilpailun perusteella.

Vuonna 2001 kuntaan perustettiin Nuorisoasuntoyhdistys. Nuorisoasuntotalo valmistui Rasintielle vuonna 2004.

Pirkkalan portin asuinalueen rakentaminen Pereelle alkoi vuonna 2005 ja Pikku-Venetsian vuonna 2009. Alueen erikoisuus olivat tekoniemet, joihin rakennettiin pientaloja omine laitureineen ja rantoineen. Entiselle Pyhäjärven sahan alueelle nousi 700 ihmisen asuinalue.

Pikku-Venetsia rakenteilla. Kuva vuodelta 2011.

Vapaa-aika

Pirkkalan liikuntatalon toiminta alkoi elokuussa 2000. Kunta osti liikuntatalon asiakaspalvelun ja valvonnan hoitamisen paikallisten urheiluseurojen perustamalta Pirkkalan Urheilun Tuki ry:ltä. Nimi muuttui myöhemmin Pirkkalan Liikunta ry:ksi. Urheiluseurojen yhteistyö vahvistui.

Pirkkalan liikuntatalo vuonna 2001.

Vuonna 2000 valmistui myös Pirkkalan jäähalli, joka tehtiin yksityisten henkilöiden aloitteesta, ja jota rakennettiin paljon talkoilla ja vapaaehtoisella työllä. Valtuusto tuki jäähallia lainatakausten kautta ja käyttövuorojen ostolla. Hallin vaikutus näkyi heti jääkiekkoharrastuksen menestymisellä. Kunnan omistusosuus jäähallista kasvoi nopeasti. Jäähallista tuli kunnan tytäryhtiö vuonna 2003.

Jäähalli vuonna 2001.

Yksityisen Pirkkalan Golf oy:n aloitteesta käynnistyi golfkentän rakentaminen. Kunta hankki 14 hehtaaria maata, jotka se vuokrasi yhtiölle. Kentän avajaisia vietettiin heinäkuussa 2005, jolloin käytössä oli kuusi väylää ja klubitalo ravintoloineen. Pirkkalan 18-reikäinen kenttä vihittiin kaksi vuotta myöhemmin.

Pirkkalan Pirkkojen suosituin laji oli salibandy. Jalkapallon harrastaminen keskittyi erikoisseura Pirkkalan jalkapalloklubiin, kun Pirkkalan Virin jalkapallojaosto lopetti toimintansa vuonna 2007. Harrastajat saivat tekonurmen Pirkkalan keskuskentälle vuonna 2006.

Vähäjärven rantaan uimarannan lähelle tehtiin liikuntapuisto 2000-luvun alussa.

Teatteriyhdistys Pirha ry esiintyi lähes vuosittain.