Pirkkala 2010-luvulla

Arkeologisista kaivauksista versoi historiaa vaalivaa toimintaa ja vuosittainen suurtapahtuma

Tursiannotkossa tehtiin 2010-luvulla lähes vuosittain kaivauksia, jotka paljastivat merkittävän rautakautisen asuinalueen. Kaivauksen löytöjä oli esillä Tampereen Museokeskus Vapriikin Birckala 1017-näyttelyssä vuosina 2017–2018. Näyttely toi Pirkkalan menneisyyttä suuren yleisön tietoon.

Heinäkuussa 2016 Pirkkalan kunta järjesti ensimmäisen kerran Muinaismarkkinat -tapahtuman Reipissä. Muinaismarkkinoista on kehittynyti vuosittainen suurtapahtuma, johon liittyy myös erilaisia oheistapahtumia. Muinaishistorian innoittamana kuntaan perustettiin Pirkkalan Muinaisaikayhdistys Birckalaiset ry vuonna 2018. Yhdistys alkoi rakentaa Reippiin muinaiskylää kunnalta vuokratulle alueelle.

Ilmastonmuutos ja populismi nousivat 2010-luvun puheenaiheiksi

Vuosikymmenen aikana ilmaston lämpenemisen aiheuttamat uhat nousivat tuli entistä näkyvimmiksi. Hiilidioksidipäästöjen ohella 2010-luvulla havahduttiin muovin ongelmiin.

Populistiset liikkeet ja äärioikeistolaiset ajatukset saivat voimaa eri puolilla maailmaa. Nationalistista politiikkaa ajanut Donald Trump tuli Yhdysvaltojen presidentiksi vuonna 2017, ja maan poliittinen kahtiajako syveni. Valeuutinen-termi nousi ahkeraan käyttöön. Suomessa Perussuomalaiset vakiinnuttivat kannatuksensa.

Euroopassa koettiin pakolaiskriisi vuonna 2015. Iso-Britannia päätti Brexit-kansanäänestyksessä erota Euroopan unionista. Ero astui voimaan tammikuussa 2020.

Älypuhelimet yleistyivät ja sosiaalisen median suosio kasvoi entisestään. Yhteiskunnat jatkoivat digitalisoitumistaan, ja tietoturvaongelmat nousivat esille. Liikenteen sähköistyminen eteni. Viihteessä suoratoistopalvelut muuttivat kulutustottumuksia.

Hallinto

Pirkkalan kunnan väkimäärä jatkoi huimaa kasvuaan. Vuonna 2010 koettiin suhteellisesti ottaen koko maan suurin kasvu, kun väestö kasvoi 717 asukkaalla. Vuosina 2009–2013 Pirkkala oli Suomen vetovoimaisin kunta, kun muuttajien määrä suhteutettiin kunnan kokoon.

Jotta väestönkasvua pystyttäisiin paremmin hallitsemaan, valtuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman vuonna 2012, vaikka osa valtuutetuista olisi hyväksynyt vapaamman rakentamisen. Kunta kaavoitti jatkossa pääsääntöisesti vain omia maitaan. Tärkeänä nähtiin myös maan hintatason pitäminen kohtuullisena ja kuntalaisten yhdenvertaisuus maan hankinnassa ja maakaupassa.

Valtuusto päätti pormestari Antero Saksalan erottamisesta maaliskuussa 2010. Epäluottamusesityksessä olivat mukana viiden valtuustoryhmän puheenjohtajat. Huhtikuussa tehtävään valittiin SDP:n Helena Rissanen. Tapaus johti Kokoomuksen valtuustoryhmän hajoamiseen. Pormestarimallin kehittämistä varten nimitettiin toimikunta vuonna 2011. Rissanen valittiin toiselle kaudelle pormestariksi vuonna 2013.

Pakkoliitosten uhka leijui ilmassa etenkin 2010-luvun alkupuolella. Puheet eivät miellyttäneet pirkkalalaisia ja aikeita vastustettiin ponnekkaasti pormestari Rissasen johdolla. Pakkoliitospykälä poistui kuntarakennelaista keväällä 2014, jolloin voitiin huokaista helpotuksesta.

Toinen 2000-luvun alun kuuma peruna oli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, johon liittyvässä valmistelussa nähtiin vuosien mittaan lukuisia erilaisia vaiheita, kunnes vuonna 2021 eduskunta vihdoin hyväksyi lain sote- ja pelastustoimen uudistamiseksi.

Lautakuntia karsittiin edelleen vuonna 2012, jolloin niitä jäi jäljelle neljä: perusturva-, sivistys-, tekninen ja ympäristölautakunta.

Kunnan organisaatio muuttui vuonna 2017 siten, että jäljelle jäi lakisääteisten keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan lisäksi vain kaksi toimialalautakuntaa: hyvinvointi- ja yhdyskuntalautakunnat. Näiden lisäksi ympäristöterveyslautakunta vastasi yhteistoiminta-alueen tehtävistä ja siinä oli edustus kaikista jäsenkunnista.

Kunnantalo tyhjeni vuonna 2017 ja yhdyskuntatoimialan väki muutti Rohtokujalta Partolaan Veskan liikekeskuksesta vuokrattuihin tiloihin. Keskustakorttelin tontti luovutettiin Lujatalo Oy:lle, joka rakensi tontille useita kerrostaloja, joista yhden Pirkkalan kunta osti toimitalokseen. Talo sai nimekseen Tiima.

Kunnan toimitalo Tiima otettiin käyttön elokuussa 2022.

Kesäkuussa 2017 pormestariksi valittiin Marko Jarva (Kok.). Valtuusto valitsi Jarvan toiselle kaudelle vuonna 2021.

Kunnallisveroprosentti oli ollut sama vuoden 2011 jälkeen. Vuonna 2019 se nostettiin äänestyksen jälkeen 20,5 prosenttiin.

Ympäristö- ja ilmastonmuutosasiat huomioitiin kunnan päätöksenteossa 2010-luvulta lähtien. Vuonna 2018 valmistui Viisaan liikkumisen suunnitelma ja seuraavana vuonna Pirkkala liittyi Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostoon. Pirkkalan monimuotoisuusohjelma hyväksyttiin vuonna 2020.

Pirkkala oli ajanjaksolla 2000–2020 Suomen kolmanneksi eniten kasvanut kunta asukasluvun mukaan. Vuonna 2021 Pirkkalan väkiluku ylitti 20 000 asukkaan rajan.

Kuntien yhteistoiminta

Vuonna 2012 solmittiin merkittäviä yhteistyösopimuksia. Syntyi Pirkan opisto, kun Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Vesilahti päättivät järjestää kansalaisopistotoiminnan yhdessä. Pirkkalan joukkoliikenne päätettiin samana vuonna järjestää yhdessä Tampereen kanssa. Pirkkalan valtuusto hyväksyi myös ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen.

Kunnan palvelut

Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke aiheutti päänvaivaa. Paras-laki asetti perusterveydenhuollon järjestämiselle 20 000 asukkaan väestömäärävaatimuksen, joten kunnan oli etsittävä yhteistyötä. Aluksi yhteistyötä suunniteltiin Tampereen kanssa, mutta se kaatui epäilyihin siitä, että samalla menisi Pirkkalan itsenäisyys.

Seuraavaksi käännyttiin Lempäälän ja Vesilahden puoleen. Aiesopimuksen mukaan Lempäälä olisi hoitanut isäntäkuntamallilla myös Pirkkalan ja Vesilahden perusterveydenhuollon. Lempäälä saavutti kuitenkin 20 000 asukkaan rajan vuonna 2010, joten lopulta päädyttiin ratkaisuun, että Lempäälä jatkaa itsenäisenä toimijana ja Pirkkala ja Vesilahti muodostavat yhteistoiminta-alueen. Pirkkala ryhtyi vastuukuntana hoitamaan myös Vesilahden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut vuoden 2013 alusta lukien.

Sote-palveluissa palveluseteleiden käyttö laajeni. Psykiatriset avohoitopalvelut päätettiin hankkia vuoden 2017 alusta Tampereen kaupungilta.

Kuntaan saatiin kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne vuonna 2014. Samana vuonna valmistui myös Y-säätiön rakennuttama senioritalo Pihlajamäki, jolta kunta vuokrasi tiloja.

Ruokailuhetki kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinteessä.

Toivion koulua laajennettiin ja peruskorjattiin vuonna 2011. Nuolialan kouluun valmistui vuonna 2014 lisäosa, jossa oli ruokasali ja viisi opetustilaa. Vanhasta ruokasalista tehtiin neljä opetustilaa. Vanha kivikoulu osoittautui pian huonokuntoiseksi ja se päätettiin purkaa. Uusi osa valmistui vuonna 2019. Nuoliala-keskukseen sijoittuivat myös Nuolialan kirjasto ja nuorisotila Nulju. Koulu laajeni yhtenäiskouluksi.

Nuoliala-keskuksen julkisivua lännestä päin.

Monia kouluja vaivasivat sisäilmaongelmat. Vuonna 2015 valtuusto päätti hankkia väistötiloja Nuolialan koululle ja yläasteelle sisäilmaongelmien vuoksi. Uuden Pirkkala-kampuksen rakentaminen alkoi vuonna 2021.

Uusi yhteislukiorakennus Silmu otettiin käyttöön elokuussa 2017. Uusien tilojen myötä lukion vetovoima ja hakijamäärät kasvoivat.

Pirkkalan yhteislukion uusi rakennus sai nimekseen Silmu.

Soljan lastentalo valmistui vuonna 2021.

Päiväkoti Kurikan Helmi otettiin käyttöön vuonna 2012.Pirkkalaan valmistui myös yksityisiä päiväkoteja. Varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön palvelusetelijärjestelmä vuonna 2013.

Pirkkala halusi, että Tampereen Vesi aloittaa Pirkkalan vesihuollon operoinnin koko laajuudessaan. Valtuusto hyväksyi vesihuollon käyttöoikeus ja kumppanuussopimuksen vuonna 2011. Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitos vastasi uuden vesihuollon rakentamisesta ja vanhan verkoston saneeraamisesta. Tampereen Vesi vastasi veden jakelusta ja jäteveden puhdistamisesta.

Valtuusto päätti merkitä Tampereen seudun keskuspuhdistamon osakkeita vuonna 2016. Sulkavuoren keskuspuhdistamo puhdistaisi Tampereen, Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Ylöjärven ja Kangasalan jätevedet.

Vuonna 2012 Pirkkala saavutti valtakunnallisessa palvelutyytyväisyystutkimuksessa kolmannen sijan arvioitaessa parhaiden kuntapalveluiden tuottajia Suomessa. Vuonna 2013 Pirkkala sijoittui samassa tutkimuksessa toiseksi ja vuonna 2014 ensimmäiseksi. Tutkimuksen mukaan Pirkkalassa olivat Suomen tyytyväisimmät asukkaat.

Elinkeinoelämä

Yritysalueiden kehittyminen ja yritystonttien kauppa jatkuivat vilkkaana 2010-luvulla. Kuntaan saatiin isoja yrityksiä kuten Also Finland ja Posti. Myytyjen tonttien kauppa oli vuonna 2016 kunnan historian suurin sekä euroissa että pinta-aloissa. Noin 20 hehtaaria myytiin kahdeksan miljoonan euron hinnalla.

Elinkeinotonttien myynti mahdollisti kunnan nopean kasvun. Vuosikymmenen lopulla ongelmaksi alkoi muodostua myyntivalmiiden tonttien varanto. Uusia elinkeinotontteja saataisiin vasta kun kehätien eteläpuoli saadaan kaavoitettua. Osayleiskaavan suunnittelu alkoi vuonna 2020.

Valtatie 3:n varressa sijaitsevat yritystontit kävivät hyvin kaupaksi 2010-luvulla.

Vuonna 2014 kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 74 prosenttia, mutta vuonna 2019 jo 92 prosenttia.

Vuonna 2018 kunnan elinkeinorakenteessa suurin oli palvelujen osuus, 74,6 prosenttia. Teollisuuden osuus oli 23,8 prosenttia ja maa- ja metsätalouden vain 0,3 prosenttia.

Liikenne ja yhteydet

Joukkoliikenne kehittyi voimakkaasti, kun siirryttiin seudulliseen joukkoliikenteeseen. Heinäkuussa 2014 Pirkkalan joukkoliikenne sovitettiin yhteen Tampereen kanssa. Bussireitit monipuolistuivat ja hinnat laskivat. Pirkkalan taajama-alueelle tuli samat hinnat kuin Tampereen sisäisessä liikenteessä. Pirkkalan panosti joukkoliikenteeseen ja maksoi sen kuluja kolminkertaisesti. Matkustajamäärät kasvoivat uudistuksen vuoksi eniten koko kaupunkiseudulla.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat voimakkaasti 2010-luvulla.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2014 raitiotien rakentamisesta kaupunkiin. Pirkkalan kunnanhallitus suhtautui myönteisesti raitiotien jatkosuunnitteluun kunnan alueelle. Tampereen, Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven yhteinen raitiotien yleissuunnitelma valmistui vuonna 2020.

Autojen määrä kaksinkertaistui Pirkkalassa kahdessakymmenessä vuodessa vuodesta 2000 vuoteen 2021. Mopoautot yleistyivät 2010-luvulla, jolloin Pirkkala oli Suomen mopoautovaltaisin kunta.

Pirkanmaalla alkoi lääkärihelikopteritoiminta vuonna 2012. Kopterin tukikohta oli Pirkkalan lentoaseman tuntumassa.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärät kääntyivät laskuun 2010-luvulla, kun Ryanair vähensi lentojaan. Lentoaseman kakkosterminaalin laajennus ja saneeraus valmistui vuonna 2015. Koronapandemia hiljensi lennot Pirkkalasta. Toiminta käynnistyi vähitellen, kun lentoliikenne alkoi syksyllä 2021.

Pirkkala liittyi mukaan kaupunkiseudun lentoliikenteen AiRRport-kehittämisprojektiin, jonka tavoitteena oli hankkia kentälle lisää liikennettä ja parantaa palveluja. Merkittävä etappi oli ilmailualan osaamiskeskuksen saaminen kuntaan. Syksyllä 2017 keskuksessa käynnistyivät Tredun avioniikka-asentajan koulutus sekä Patria pilot training -lentäjäkoulutus. Opiskelijoita oli yhteensä noin 340. Patria siirsi osan lentokoulutuksesta Espanjan Cordobaan vuonna 2019, koska siellä oli parempi lentosää, joka mahdollisti tehokkaamman koulutuksen.

Ilmailualan koulutuskeskus sijaitsee aivan Tampere-Pirkkalan lentoaseman vieressä.

Ilmavoimien koelentokeskus siirtyi Hallista Pirkkalaan vuonna 2013. Satakunnan lennoston esikunta siirtyi Tampereelta Aitovuoresta Pirkkalan tukikohtaan.

Tampereen läntisen kehätien sivuille rakentuva rinnakkaistiejärjestelmä parani, kun Jasperintie valmistui vuonna 2020.

Asutus

Ratsutilan alueen kytketyt omakotitalot toivat kuntaan uudenlaista ilmettä.

Vuonna 2013 ja 2014 myytiin Ratsutilan alueelta uudenlaisia ns. kytkettyjä omakotitalotontteja, joissa talot ovat kiinni toisissaan. Kurikan Linnakiven alueelle ja Lepomoision-Huovin alueelle kaavoitettiin perinteisiä omakotitontteja. Ensimmäiset tontit uudelta Soljan alueelta luovutettiin vuonna 2017.

Pirkkalassa oli vuonna 2013 eniten asumisoikeusasuntoja Tampereen kaupunkiseudulla. Vuokra-asuntoja rakennettiin yli 100 vuodessa vuosina 2013–14. Vuosikymmenen lopussa Pirkkalassa alkoi olla enemmän kerrostaloasuntoja kuin omakotitaloja.

Vapaa-aika

Kunnan kulttuuri oli näkyvästi esillä vuonna 2010 järjestetyssä nelipäiväisessä Anima Birkalensis -tapahtumassa, jossa olivat mukana kunnassa toimivat kulttuurin harrastajat.

Vuonna 2012 valmistui monitoimisali ja nuorisotila liikuntatalon kupeeseen. Rakennuksen nimi muutettiin Pirkkalan vapaa-aikakeskukseksi. Keskuksessa avattiin uusi nuorisotila Nasta vuonna 2013. Tiloissa oli myös bänditila ja studio.