Tietoa Vähäjärvestä

Vähäjärvi elokuussa 2020.

Yleistietoa

Pirkkalan kunnan keskustassa sijaitseva Vähäjärvi on melko pienialainen (16 ha) ja matala järvi. Sen suurin syvyys on noin 2,4 metriä.

Vähäjärven vedenlaatua on viime vuosina tutkittu melko usein. Vähäjärvestä on otettu myös pohjaeläinnäytteitä vuosien 2016 ja 2017 kemikaalisaostusten vaikutusten selvittämiseksi. 

Vähäjärven vedenlaatu oli vuonna 2021 melko hyvä. Vedenlaatua heikensi lähinnä luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. Isompia happitalouden häiriötä ei todettu, ja myös happamuustaso oli kohonnut järvivesille normaaliksi. Vähäjärven veden laadusta löydät  lisätietoa järvien vedenlaatu -sivulta.

Vähäjärven pohjaeläintarkkailu 2016-2017 (pdf)

 
Historiaa

Vähäjärvellä on mielenkiintoinen historia. Se oli vielä 1970-luvun lopussa  hyvin rehevöitynyt ja  pikkuhiljaa kasvamassa umpeen. Järvellä pesi runsaasti lintuja, etenkin naurulokkeja. 1970-luvun puolivälissä tehtyjen laskelmien mukaan Vähäjärven naurulokkikolonian suuruus oli noin 1200 paria. Suuri naurulokkien kolonia tarjosi suojan useille harvinaisimillekin vesilintulajeille. Myös järven muu eläinlajisto ja vesikasvillisuus olivat melko monipuolista. Vallitseva kalalaji  järvellä oli hapettomia olosuhteita kestävä ruutana.

Vähäjärvi 1970-luvulla (Kuva: Pirkkala-Seura ry).

Aivan asutuksen tuntumassa naurulokit aiheuttivat meluhaittaa ja likaantumista, eikä järven silloinen ulkonäkökään miellyttänyt kaikkia. 1970-luvun puolessavälin Pirkkalan kunta ja Tampereen vesipiiri päättivät yhdessä suunnitella ja rakentaa Vähäjärvestä maisemallisesti hienomman järven, jolla olisi tulevaisuudessa myös virkistyskäyttöarvoa. Järven kunnostamiseksi laadittiin Tampereen vesipiirissä suunnitelma ja loppuvuonna 1977 kunnostamiselle haettiin luvat. Varsinaiset kunnostustoimet aloitettiin vuonna 1982, jolloin järven alavalle länsirannalle rakennettin penger ja järven luusuaan pato. Järvestä poistettiin kunnostusstöiden yhteydessä pieniä turvelauttoja. Kunnostustöiden seurauksena järven vedenpinnan taso nousi metrillä eli suunnilleen samaan tasoon, missä se oli ollut ilmeisesti tuhansia vuosia aina 1900-luvun alkupuolella toteutettuun ojitukseen saakka.

1980- ja 1990-luvuilla tehtyjen kunnostustoimien myötä järven merkitys lintujärvenä romahti, tosin järven rehevöitymiskehityksen myötä sen linnustollinen arvo olisi heikentynyt pikku hiljaa ilman järven kunnostustoimiakin. Vielä 1990-luvulla sinilevä oli järvessä jokakesäinen virkistyskäyttöä haittaava ongelma. Järven vesi oli myös hyvin sameaa ja fosforipitoisuus oli korkea etenkin syksyisin.  

1980- ja 1990-luvuilla järvestä poistettiin useaan otteeseen pieniä turvelauttoja. Vuoden 2000 kesällä järvestä poistettiin suurehko, 0,7 ha laajuinen kelluva turvelautta. Seilaamaan lähtenyt turvelautta huomioitiin uutisvälineissä valtakunnallisellakin tasolla. 

Vähäjärven kunnostustyöt käynnissä (Kuva: Pirkkala-Seura ry).

Vähäjärvi vuonna 1999.

Useita erilaisia hoitotoimia

Vähäjärven rehevöitymiskehitystä on vuosien varrella yritetty hidastaa erilaisin hoitotoimin. 1990-luvulta lähtien järveä on ilmastettu talvisin. Ilmastus vähentää järven sisäistä kuormitusta, koska alusveden hapettomuuden seurauksena järven pohjasta vapautuisi helpommin fosforia. Hapettomuus voisi johtaa talvella myös kalakuolemiin. Kesällä ilmastuksesta ei ole hyötyä, koska tuulet pystyvät sekoittamaan Vähäjärvessä koko vesimassan järven mataluuden ansiosta (Tällä hetkellä ilmastuslaitteena on Waterix Airit 70, joka asennettiin marraskuussa 2018.).

Vähäjärven kalasto on tutkimusten mukaan hyvin särkikalavaltainen, mikä omalta osaltaan edistää järven sisäistä kuormitusta.

Vähäjärven koekalastukset vuonna 2011 (pdf)

Järvestä on satunnaisesti poistettu särkikaloja, mutta tehokalastus ei ole ollut jatkuvaa eikä kovin suunnitelmallista, koska särkikalojen määrä on tehokalastuksissa jäänyt melko vähäiseksi. Viimeisin särkikalojen tehopyynti järvellä tehtiin 2019, jolloin järvestä poistettiin lähinnä suurehkoja lahnoja.

Vähäjärven hoitokalastus 2019 (pdf)

Vesiekosysteemi on monimutkainen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Suuren turvelautan poistamisella oli selvä vaikutus järven tilaan. Syksyn 2002  jälkeen sinileväesiintymät poistuivat useaksi vuodeksi, mutta järvi alkoi täyttymään vesikasvillisuudesta. Jo muutaman vuoden sisällä suuren turvelautan poistamisesta ulpukka oli vallannut lähes puolet koko Vähäjärven avovesitilasta. Myös vieraslajiksi luokitellun kanadanvesiruton määrä järven matalilla ranta-alueilla lisääntyi.

 Syksyllä 2010 Vähäjärvestä poistettiin koneellisesti ulpukoita juurineen noin 2,5 hehtaarin alueelta järven avovesitilan kasvattamiseksi ja virtaaman parantamiseksi. Ulpukoiden poiston jälkeen Vähäjärvi tuntui hakevan jonkin aikaa uutta tasapainotilaa. Vesikasvillisuuden määrä ei lähtenyt nopeaan kasvuun, mutta järven vesi muuttui pikkuhiljaa hieman sameammaksi ja elokuussa 2015 järvessä esiintyi taas monen vuoden tauon jälkeen sinilevää eli syanobakteeria, vieläpä melko runsaasti. 

Ulpukoiden poistoa syksyllä 2010.

Kaksi kemikaalikäsittelyä

Vähäjärven tilan parantamiseksi järvelle tehtiin kaksi kemikaalikäsittelyä vuosien 2016 ja 2017 aikana. Kemikaalikäsittelyjen tavoitteena oli sitoa vesimassassa ja järven pohjasedimentissä olevat ravinteet kiinteään muotoon, jolloin ne eivät olisi enää esimerkiksi levien käytettävissä. Saostuskemikaalina käytettiin alumiinikloridiliuosta, jota laitettiin marraskuun 2016 alussa veteen noin 15 tonnia ja marraskuun 2017 alussa noin 19 tonnia. Kemikaalikäsittelyn hyvänä puolena on toimenpiteen helppous ja vaikutusten näkyminen välittömästi kemikaalilevityksen jälkeen. Lisäksi se on kustannuksiltaan edullinen toimenpide. Huonona puolena on vaikutusten lyhytaikaisuus.

Vesirutto virkistykäytön ongelmana?

Viime vuosina Vähäjärvessä ei ole ollut suuria sinileväongelmia, mutta kanadanvesiruton määrä järvessä on lisääntynyt.

Tietoa vesirutosta (vieraslajit.fi)

Erityisen paljon kanadanvesiruttoa oli kesällä 2020, mutta vesiruton luontaiset vuosittaiset runsaudenvaihtelut ovat voimakkaita. Kanadanvesirutto on haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu uposkasvi, joka voi haitata järven virkistyskäyttöä, mutta toisaalta uposkasvit myös pitävät veden melko kirkkaana ja levättömänä. Koska vesiruton hyödyt voivat olla Vähäjärvessä haittoja suurempia, ei sen poisto massaesiintymänkin ilmaantuessa ole välttämättä taloudellisesti eikä ekologisesti järkevää, kunhan vaan virkistyskäytön  kannalta  keskeiset  alueet pidetään avoimina.  Syksyllä 2020 Vähäjärvestä poistettiin hiukan vesiruttoa kokeiluluonteisesti pieneltä alueelta uudentyyppisellä imumenetelmälle.

Ilmakuva Vähäjärvestä vuodelta 2017.